Kohti uusia haasteita

Vuosi on vaihtunut ja niin ovat kuviotkin hieman. Blogissa on ollut jo jonkun aikaa hiljaista, sillä opiskelijalähettiläiden työsopimukset loppuivat vuoden 2013 syyskuuhun. Nyt vuoden vaihduttua tämä mielestäni tärkeä projekti on jälleen saanut lisärahoitusta ja uudet opiskelijalähettiläät on valittu.

Omat opintoni ovat loppusuoralla, joten on aika luovuttaa paikka seuraavalle. Kauppakorkeakoulun opiskelijalähettiläänä jatkaa Veli-Pekka Pajunen, jolle kannattaa jatkossa rohkeasti suunnata kysymykset liittyen kauppakorkeakoulussamme opiskeluun.

Mukavaa kevättä kaikille ja rohkeutta ja onnea oikean opiskelupaikan etsimiseen. Itse uskon siihen että monessa asiassa elämässä ratkaisee sinnikkyys ja vaivan näkeminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääsykoekirjat siis auki ja kahvikuppi viereen niin ensi syksynä voit löytää itsesi esimerkiksi Jyväskylästä opiskelemasta juuri sitä mistä haaveilet.

Riittääkö opintotuki?

Itsenäisesti asuvan 18-vuotta täyttäneen korkeakouluopiskelijan opintotuki koostuu opintorahasta (298e), asumislisästä (max. 201,60e) sekä opintolainasta. Opintorahasta ja asumislisästä yhteensä kertyy maksimissaan 499,60€/kk, josta vähennetään vielä verot. Lisäksi korkeakouluopiskelijan on mahdollista nostaa opintolainaa Suomessa ollessaan 300€/kk. Kaikesta tästä kertyy yhteensä siis hivenen alle 800€. Vertailun vuoksi nostettakoon esiin että työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 698€/kk, joka on 198,40€ enemmän kuin korkeakouluopiskelijan maksimaalinen opintotuki. Tästä huolimatta en itse kannattaisi työttömäksi jättäytymistä, vaan olen tyytyväinen omaan opiskelijastatukseeni, vaikka hivenen epäreilulta tuntuu että siitä että ei tee "mitään" maksetaan enemmän kuin koulutuksen hankkimisesta, joka puolestaan oon panostus sekä omaan että Suomen tulevaisuuteen. Toisaalta todettakoon myös, että jos ulkomailla menee mainitsemaan suomalaisen opiskelijan tilille kuukausittain kilahtavasta rahamäärästä, pyöristyvät silmät lähes kaikkialle, sillä opintotuki ei todellakaan ole maailmanlaajuinen etu.

Pärjääkö tuolla vajaalla 500€ sitten jos ei lainaa halua nostaa? Äkkiseltään kenties 500€ voi tuntua suureltakin summalta, mutta jos ensin vähentää siitä vuokran ja muut menot (esim. vesi, sähkö, netti, ruoka), ei jäljelle aivan hirveästi jää. Riippuu toki paljon siitä missä asuu, onko asunto opiskelija-asunto vai yksityiseltä (yksityiset usein kalliimpia), missä syö (koululla/tekee ruuan itse/ulkona) ja kuinka paljon rahaa uppoaa vaatteisiin, muuhun shoppailuun, matkoihin jne. Esimerkiksi Jyväskylässä opiskelijasolujen vuokrat vaihtelevat 200-300 euron välillä. Hyvää opiskelija-asunnoissa on se, että vuokraan sisältyy vesi, sähkö sekä netti. Ruoka puolestaan koululla maksaa opiskelijalle 2,60€ ja pitää sisällään lämpimän ruuan, salaatin, juoman ja leivän. Jos koululla siis syö 5 päivänä viikossa, 4 viikkoa kertyy siitä jo 52€, eikä tässä ole vielä mitään muita ruokia kuin yksi lämmin ruoka arkipäiville. Nopealla laskutoimituksella siis tässä vaiheessa rahaa on kulunut 252€ halvimmalla mahdollisella opiskelija-asunnon vuokralla. Ruoka on nykyisin erittäin kallista ja koulun ruokalat ovatkin vilkkaita paikkoja, sillä itse ainakin olen sitä mieltä että opiskelijahintainen ruoka on huippu juttu ja sitä kannattaa hyödyntää.

Koska itse haluan tehdä muutakin kuin istua kotona ja tuijotella ahdistuneena pankkitiliä, olen ollut töissä kaikki yliopisto-opiskelun aikaiset kesäni ja osittain myös samaan aikaan opintojen kanssa. Sama pätee moneen opiskelijaan, sillä kun kesän paiskii hommia, riittävät rahat opiskelun lomassa huomattavasti paremmin. Kun kesän on ollut töissä on itselläni ollut varaa ainakin kerran vuodessa pyörähtää jossain ulkomaillakin. Vaikka siis opiskelujen aikana rahaa joutuukin moni miettimään, ei sitä mielestäni kannata pelätä että opiskelu olisi pelkkää pennien laskemista, etenkään jos töitä tekee jossain vaiheessa vuotta opiskelun rahoittamiseksi. Töiden tekemisessä on myös se hyvä puoli, että CV:n kertyy merkintöjä, jotka loppujen lopuksi ovat erittäin tärkeitä tulevaisuuden työnsaantia ajatellen, sillä harva työnantaja katsoo hyvällä työnhakijaa, jolla ei ole mitään työkokemusta, vaikka tutkinto olisikin suoritettuna täydellisillä arvosanoilla.

Mikä on siis lopputulos? :D Oma opiskeluaikani ainakin on ollut sangen mielekästä, välillä on joutunut elämään vähän tiukemmalla budjetilla, mutta ajoittainen työnteko on mahdollistanut sen että kaikkea kivaakin on ollut varaa tehdä. Jonkun verran opintolainaakin on tullut nostettua, josta suurin osa opiskelijavaihdon aikana. Vähemmälläkin olisi kai pärjännyt, mutta oma politiikkani vaihdon suhteen oli, että vaihdossa en pihistele, vaan halusin panostaa matkusteluun. Eli mielestäni opiskeluaika ei ole ankeaa penninkiristelyä, vaikka välillä joutuukin rahan menoa miettimään :) Toki opintotuen riittävyys on paljon kiinni jokaisesta itsestään, sillä kyllähän rahaa aina kulumaan saa.

Välietappi nimeltä kandidaatin tutkinto

En pidä lomakkeista. Ne ovat monimutkaisia, epäselkeitä ja yleensä aina jotain menee pieleen kun on luullut ymmärtäneensä, mutta ei kuitenkaan ole. Tätä lomaketta oli kuitenkin ihan mukava täyttää ja toivottavasti kaikki kohdat tällä kertaa tuli täytettyä oikein :D Hirveän suurelta etapilta kanditutkinnon anominen ei enää tässä vaiheessa tunnu kun koko ajan on tähdännyt valmistumiseen, eli siis myös maisterin tutkinnon suorittamiseen. Mukava kuitenkin että jotain on 4 vuoden aikana saanut jo aikaiseksi :D Kanditutkinnon anominen ei ollut työläs projekti, piti pyytää laitoksen henkilöä kokoamaan muutamia opintokokonaisuuksia, tulostaa ja täyttää tutkinnon anomis lomake ja laittaa lomake postiin.

Kanditutkinto koostuu siis tietyistä pakollisista ja valinnaisista opinnoista ja tämän lisäksi kandidaatintutkielmasta, eli kandista. Oman kandini kirjoitin jo vuosi sitten, mutta vasta tänä keväänä opintorekisteriin tipahtelivat viimeiset kandidaatin tutkintoon tarvittavat opintopisteet. Yliopisto-opinnoista puhuttaessa tutkinnon suurimpia mörköjä usein ovat juurikin kandi sekä gradu. Graduprojektista voi käydä lukemassa esimerkiksi Aapon tai Helin blogeista. Kandista voin sanoa sen verran että ei se loppujenlopuksi ole mikään mahdottomuus, pikemminkin kandi on harjoitustyö gradua varten ettei gradun kirjoittamisen todellisuus iske aikoinaan liiän ankarasti tajuntaan. Molemmat työt siis saa kyllä kirjoitettua jos haluaa, mikä onkin juurikin se vaikein osuus :D

Neljä vuotta siihen meni, nyt enää odotellaan sormet ristissä että menikö kaikki lomakkeessa oikein vai ei !

Sivuaineet

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

	Kansantaloustiede	Yrityksen taloustieteet
Yleisopinnot	42 op	44 op
Pääaineen perus- ja aineopinnot	70 op	80 op
Kieli- ja viestintäopinnot	15 op	20 op
Sivuaine- ja muut opinnot	53 op	36 op

Kauppatieteiden maisterin tutkinto 120 op

	Kansantaloustiede	Yrityksen taloustieteet
Pääaineen  syventävät opinnot	85 op	80 op
Kieli- ja viestintäopinnot	10 op	20 op *
Sivuaine- ja muut opinnot	25 op	20 o

On pääaine mikä tahansa kuuluu yliopisto-opintoihin paljon muitakin kuin pääaineen opintoja. Yllä olevista taulukoista näkyy eri opintojen määrä tutkinnoissa. Kuten näkyy pääaineen lisäksi pakollisiin opintoihin kuuluu sivuaineopintojen lisäksi vielä kieliopintoja (nimensä mukaisesti eri kielten kursseja, esim. ruotsi englanti jne.) sekä yleisopintoja (esim. matikkaa, tietotekniikkaa jne.). Aiheena kuitenkin tällä kertaa sivuaineet, joten asiaan.

Meillä täytyy tutkintoon siis lukea sivuaineopintoja sekä kandiin että maisteriin. Mielestäni sivuaineopinnot ovat loistava opintojen piristys ja tarjoavat mahdollisuuden opiskella jotain muutakin kuin pelkkää omaa pääainetta. Usein sivuaineina saatetaan lukea oman laitoksen muita tarjolla olevia opintoja, itselläni esimerkiksi on pääaineena markkinointi, mutta olen kandidaatintutkintoon lukenut itselleni sivuainekokonaisuuden laskentatoimesta. Mielestäni kannattaa kuitenkin pitää mieli avoinna ja tutkia myös muiden laitosten sivuainetarjontaa, sillä sivuaineet tarjoavat mahdollisuuden muokata omaa tutkintoa itsensä ja omien urasuunnitelmiensa näköiseksi. Sivuaineopintojen kautta voi myös saada uusia näkökulmia oman pääaineen asioihin sekä tutustua uusiin ihmisiin eri laitoksilta. 

Loistavaa Jyväskylän yliopistossa on se, että koska kyseessä on monitieteellinen yliopisto, on mahdollisten sivuaineiden kirjo äärimmäisen laaja. Osa sivuaineista on ns. vapaita sivuaineita joihin ei tarvitse erikseen hakea sivuaineoikeutta ja toisiin taas sivuaineoikeus on anottava, jotta saa oikeuden kyseisiin opintoihin. Itselläni esimerkiksi toisena sivuaineena on yhteisöviestintä joka kuuluu anottaviin sivuaineisiin. Sivuainehaut järjestetään vuosittain ja valintakriteerit vaihtelevat sivuainekohtaisesti. Yhteisöviestintää hakiessani minun piti esimerkiksi kirjoittaa motivaatiokirje, jossa selitin miksi yhteisöviestinnän opinnot kiinnostavat minua ja miksi juuri nämä opinnot sopisivat tutkintooni ja tulevaisuuden suunnitelmiini. Lisäksi minun piti toimittaa opintorekisteriote aiemmista opinnoistani sekä suunnitelma siitä millä aikataululla suorittaisin yhteisöviestinnän opinnot jos saisin niihin oikeuden. Ei siis mikään aivan mahdoton prosessi.

Sivuaineopinnot ovat mukava piristys opintoihin, mutta niistä ei kannata vielä siinä vaiheessa huolehtia kun pääaineen pohdintakin on kesken. Sivuaineisiin ja niiden valintaan kerkeää loistavasti perehtyä sitten kun on ensin päässyt kouluun sisään. Sivuaineita miettiessä kannattaa pohtia myös sitä, hyötyykö enemmän siitä jos lukee sivuaineet lyhyinä 25op kokonaisuuksina, vai hyötyykö enemmän laajemmasta sivuainekokonaisuudesta, joka perusopintojen lisäksi kattaa aineopintoja. Tämä siksi että perusopinnot eivät aina kaikissa aineissa välttämättä vielä hirveästi hyödytä, vaan enemmän saisi irti jos perusopintojen lisäksi lukisi aineopintojakin.

Se mitä kukakin päätyy sivuaineinaan lukemaan on siis aivan tästä henkilöstä itsestään kiinni. Vaikka siis monelta opiskelijalta löytyykin sama pääaine, löytyy juurikin sivuaine- ja kieliopintojen takia lukuisia erilaisia opintokombinaatioita. Tämä juuri on mielestäni yksi hienoimpia yliopiston piirteitä, jokaisella on oikeus muokata tutkintoaan sen mukaan mikä itseä kiinnostaa ja on järkevää omien tulevaisuuden suunnitelmien kannalta.

Kampukset, osa 2: Seminaarinmäki alias Humanistikukkula

Kuvassa Seminaarinmäen kampuksen kaupunkin päädyssä sijaitse Yliopiston kirjasto

Seminaarinmäen kampus on vanhin Jyväskylän yliopiston kampuksista ja sen huomaa alueen rakennuksia katsellessa.  Rakennustyyli on painottunut punatiilisiin rakennuksiin, joiden joukosta löytyy muutaman puista kellertavasävyistärakennusta. Seminaarinmäen kampus sijaitsee aivan keskustassa Kauppakadun lopussa. Tällä kampuksella opiskellaan etenkin kieliä ja muita humanistisia aineita. Myös luokanopettajat ja erityisopettajat opiskelevat pääasiallisesti täällä sekä Liikunnan rakennus sijaitsee kampuksen toisella laidalla.

Juurikin tästä syystä, että Seminaarinmäelle sijoittuvat suurin osa humanistisista opinoista, on tämä yliopistomme kampus saanut nimen "Humanistikukkula". Itsellänikin on Seminaarinmäellä ollut lähinnä vain kieliopintoja sekä viestintää, sillä kauppatieteiden omat opinnot sijoittuvat aika lailla Mattilanniemeen. Se millä kampuksella eniten tulee pyörittyä, riippuu siis paljolti omasta pääaineesta ja muista opinnoista. Seminaarinmäellä sijaitsee kuitenkin muutama yleisessä suosiossa oleva paikka. Kuvassa näkyvässä yliopiston pääkirjastossa on suosittu opiskelupaikka pääaineesta riippumatta ja lisäksi kenties eniten yliopiston ruokaloista kiitosta niittänyt Ilokivi sijaitsee myös tällä kampuksella. Liikunnan rakennuksessa taas järjestetään suurin osa yliopistoliikunnan tunneista, joten siellä pyörii paljon muitakin kuin vain liikunnan opiskelijoita. Lempipaikkojani Seminaarinmäellä ovatkin Yliopiston kirjaston kahvio Libri sekä Liikunnan rakennus siellä järjestettyjen ryhmäliikuntatuntien tähden. Tulen usein kirjastolle tekemään kouluhommia tai lukemaan tenttiin. Riippuen hieman siitä millaisia kouluhommia pitää tehdä jään joko kirjaston kahvioon tai kipuan ylempiin kerroksiin. Kirjastossa on hyvä lukea tenttiin senkin takia, että sieltä löytyy suurin osa tenttikirjoista ja lukemisen välissä on helppo käväistä syömässä tai välillä tulla kahvioon pitämään taukoa. Kahviossa taas on hyvä tehdä ryhmätöitä, pitää taukoa tai tehdä asioita, joihin ei tarvitse hiljaisuutta, sillä keskittymisrauhaa kahvion kirjastossa harvemmin saa :D Itse koen kuitenkin kahvion puheensorinan piristävänä ahdistavan hiljaisuuden sijaan ja jäänkin usein juuri kahvioon tekemään kouluhommia.

Alkuun Seminaarinmäellä suunnistaminen voi tuntua hankalalta, sillä rakennukset on nimetty kirjaimittain. Liikunna rakennus esimerkiksi on L-rakennus päärakennus puolestaan C-rakennus. Kampukselta samoin kuin netistä löytyy kuitenki hyvä kartta alueesta, joten kyllä lopulta aina löytää oikeaan rakennukseen.

Alta löytyy kuvia keväisestä kampuksesta, enjoy ! :)

Ilokivi samoin kuin JYY:n toimisto sijaitsevat tässä rakennuksessa. Liikunnan rakennus ei aivan mahdu kuvaan, mutta löytyy kun kävelee Ilokiveltä alaspäin kohti kuvan oikeassa reunassa näkyvää vaaleaa kerrostaloa.

Yliopiston kirjaston kahvio on suosittu opiskelu ja hengailupaikka. Kahviossa törmää usein myös tuttuihin, mutta pieni häiriö ja tauko työskentelyyn ei aina ole pahitteeksi :D

Kuvassa näkyy yliopiston pääräkennus, eli C-rakennus. Ne onnekkat joilla on tenttejä paljon päärakennuksessa, pääsevät vieläkin raapustelemaan tenttinsä irrallisten puualustojen päällä. Itse tätä kerran testanneena voin kertoa että ergonomia ei ole huipussaan puualustan kanssa tenttiä rustaillessa.

Pääsykokeet ja miten niistä selvitään

Näillä aseilla pääsee alkuun pääsykoeurakassa !

Pääsykokeilla pelotellaan usein, mutta sen ei saa antaa lannistaa tai masentaa. Fakta nimittäin on että sisään pääsee usein se, joka on tarpeeksi päättäväinen ja määrätietoinen ja jaksaa istua nenä kiinni kirjassa niin kauan että osaa asiat. Tähän pystyy kuka vain jos tarpeeksi haluaa.

Tämän kevään pääsykokeissa sisään otetaan meille kauppakorkeakouluun kansantaloustieteen puolelle 40 ja yrityksen taloustieteiden puolelle 90. Kansantaloustieteen puolelle luettavana on yksi pääsykoekirja ja Yrityksen taloustieteiden puolelle puolestaan 3 kirjaa (lisää täältä). Tärkeää mielestäni ainakin Yrityksen taloustieteiden puolella on ymmärtää ja sisäistää asiat, vaikka toki teorioiden osat pitää olla myös hallussa. Varsinainen 29.5. järjestettävä pääsykoe koostuu erilaisista esseistä, sanaston selitys tehtävistä, pienistä laskutoimituksista jne.

Kansantaloustieteen puolen pääsykoekirjoista itselläni ei ole kokemusta, mutta Yrityksen taloustieteen pääsykoekirjoista kaksi on samat jotka itsekin olen lukenut pääsykokeisiin. "Avain laskentotoimeen ja rahoitukseen"on kirjoista pienin ja ohuin, mutta kenties monelle lukiolaiselle vierain, koska laskentatoimen ajatusmaailma on hivenen erilainen kuin mihin lukiossa on tottunut. Kirja saattaa siis aluksi tuntua heprealta, mutta kun sitä sinnikkäästi lukee alkavat asiat pikkuhiljaa avautua. Onni onnettomuudessa myös tosiaan on, että kirja ei ole turhan paksu. Lämsän "Organisaatiokäyttäytymisen perusteet" puolestaan on mielestäni erittäin helppolukuinen ja käsittelee pääasiassa aivan samoja asioita ja teorioita kuin lukion psykologian kurssit. Jos siis psykan olet kirjoittanut tai psykan kursseja aiemmin lukenut, ovat suuri osa kirjan asioista jo ennalta tuttuja.

Kun itse aloitin pääsykoeurakkani luin ensin kaikki kirjat kertaalleen läpi ja alleviivasin mielestäni oleelliset kohdat. Tämän jälkeen luin kirjat uudestaan läpi ja tein samalla itselleni muistiinpanot kirjojen asioista. Lukemiseni perustui paljolti siis omiin muistiinpanoihini, mutta tarkistelin aina asioita kirjoista tarpeen tullen. Lisäksi loppuajasta tein jokaisesta kirjasta omat eriväriset A3 kokoiset plakaatit, joihin kirjoitin muistiinpanojen pohjalta tärkeimmät kokonaisuudet ylös. Nämä kartongit ripustin sitten huoneeni seinälle ja viimeiset viikot tuijottelin kartonkeja muun puuhailun ja varsinaisen pääsykokeisiin lukemisen lomassa. Eräät tutut puolestaan tekivät muistipelin eri teorioihin liittyvistä asioista ja kyselivät toisiltaan teorioiden sisältöjä. Kannattaa siis miettiä mikä itselle toimii parhaiten, onko visuaalinen ihminen joka muistaa näkömuistin perusteella vai auttaako eniten asioiden kirjoittaminen ylös, ja sen pohjalta muokata omaa lukemistaan.

Eniten pääsykokeisiin lukemisessa siis kysytään päättäväisyyttä ja motivaatiota sillä ylitsepääsemättömän vaikeita eivät pääsykoekirjojen asiat ole. Pääsykoekirjat antavat myös jonkin asteisen kuvan itse opintojen sisällöstä, joten jos mitkään asioista eivät herätä kiinnostusta, kannattaa ehkä miettiä onko ala sittenkään oikea. Apua on myös tarjolla jos tuntuu että apu pääsykoeurakkaan olisi tarpeellista, sillä kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry järjestää vuosittain maksullisen valmennuskurssin, jolla käydään porukalla pääsykoekirjoja läpi. Itse selvisin hyvin ilmankin valmennuskurssia, mutta joku toinen voi kokea valmennuskurssista olevan paljonkin hyötyä :)

Tsemppiä kaikille kaikenlaisiin pääsykoeurakoihin ! Koittakaa jaksaa vielä viimeiset viikot vaikka aurinko alkaakin ikävästi jo houkutella jonnekkin aivan muualle kuin pääsykoekirjojen äären. Motivaattorina voi miettiä sitä että kyllä yksi kevät kannattaa istua nenä kiinni kirjoissa jos sillä lohkeaa opiskelupaikka noin 6 vuodeksi. Kouluun sisäänpääseminen nimittäin onkin yksi työläimmistä urakoista, itse opiskelu sen sijaan on paljon miellyttävämpää :)

Pääsykokeista ovat kirjoittaneet muutkin Opiskelijalähettiläät. Jarkkon blogista löytyy tietoa yhteiskuntatieteellisen pääsykokeista ja Marian blogista puolestaan viime hetken vinkkejä pääsykokeisiin menijöille.

Haalarietiketti

Vapun aika on tehnyt haalareista jälleen erittäin ajankohtaisen aiheen katukuvassa. Jyväskylässä virkeänä opiskelijakaupunkina näkee eri värisiä haalareita ympäri vuoden, mutta suurin haalarijuhla on ehdottomasti vappu. Haalarit kuuluvat sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijakulttuuriin, tosin toisilla ainejärjestöillä haalarit ovat ehkä hivenen ahkerammin käytössä kuin toisilla. Haalareiden päälle pukemisessa on omaa taianomaista fiilistä ja omiin parhaisiin opiskelijamuistoihini liittyvätkin haalarit hyvin tiiviisti.

Haalareissa oleellista on niiden väri, joka kertoo mitä haalareidense kantaja opiskelee. On joitakin ainejärjestöjä, joilla on saman väriset haalarit kuin jollain toisella ainejärjestöllä, mutta vähintäänkin haalareiden selästä löytyvästä ainejärjestön logossa lukee mitä kyseinen henkilö opiskelee. Jyväskylässä esimerkiksi sekä kauppatieteilijöillä että kemisteillä on molemmilla valkoiset haalarit. Haalareiden lisäksi tärkeitä ovat haalarimerkit. Haalarimerkit kertovat kantajansa opiskelijahistoriasta, missä kaikkialla on tullut rymyttyä ja keiden kanssa. Ei myöskään ole aivan se ja sama miten haalareita käyttää, vaan haalareihin liittyy oma ohessa oleva haalarietiketti, jota tulee noudattaa.

Hauskaa vappua kaikille ! :)

1 §

Haalaria käytetään omien haalaribileiden lisäksi kaikissa

valtakunnallisissa opiskelijatapahtumissa. Fuksiaisissa vanhemmat opiskelijat käyttävät haalareita ja Vappuna kaikki. Haalari on käytännöllinen edustusasu!

2 §

Haalarin pestään vain niin, että itse olet niiden sisällä, esimerkiksi suihkulähteessä.

Kaatuneisiin juoma/ruokatahroihin voi pyytää esimerkiksi asianomaisen

nimmarin.

3 §

Haalarimerkkejä sijoitettaessa huomioidaan seuraavat seikat: merkit

OMMELLAAN, ei liimata. Vuosittaisille tapahtumamerkeille on hyvä varata

omat paikkansa, jotta ne saadaan kronologisesti paikoilleen. Esim.

Kauppakadun Appro –merkit voi ommella kaikki allekkain.

4 §

Haalarimerkkien käytön nyrkkisääntö: enempi on parempi. Kaikki mikä kertoo

jotain kantajastaan ja hänen opiskeluaikaisesta historiastaan on sallittua

ommella haalareihin. Vaihtomerkkejä on syytä olla mukana lähdettäessä

valtakunnallisiin tapahtumiin tai poikkitieteellisiin bileisiin, merkkejä

vaihtamalla komistat haalariasi ja teet monta uutta tuttavuutta.

5 §

Lahkeiden vaihtaminen on merkkinä siitä, että on vaihdettu nesteitä toisen

ainejärjestön opiskelijan kanssa (pussailua tms ei lasketa). Tällöin

vaihdetaan päittäin suikaleet haalarin lahkeista. Hihoja voi vaihtaa ystävän kanssa, taskuja yms pientä miten haluaa.

6 §

Haalariin kuuluu laittaa kiinni kaikkea tarpeellista tai mitä ikinä

tuleekin mieleen. Esimerkiksi pullonavaajan on havaittu olevan

tarpeellinen.

7 §

Kun haalaria pidetään vyötäröllä niin selkäosa tulee asetella niin, että

ainejärjestön logo näkyy.